perjantai 21. syyskuuta 2018

Enää viikko, kääk!

Viikon päästä olemme jo matkalla omiin häihimme, kakut ja kukat mukana. Lähdemme tosiaan hääpaikalle päivää ennen häitä, sillä asumme sen verran kaukana. Tarkoitus olisi ehtiä illan mittaan hoitaa osa koristeluista, ja jättää osa suosiolla aamulle. Kappeliin astelemme vasta neljältä lauantaina, joten aikaa on kyllä lauantainakin. Myös apukäsiä on saatavilla runsaasti.

Tällä viikolla olen käyttänyt luonnollisesti runsaasti aikaa hääjärjestelyihin. Olen tilannut kukat, joissa pääsin kukkakaupassa keikkatöissä olevana tosi halvalla! Suunnittelin kukat myös vuodenaikaan sopiviksi, ja kerään ison osan koristeluun tulevasta elävästä materiaalista luonnosta. Lopulta tilasin vain kolmea rehua: oranssia kallaa, auringonkukkaa ja eukalyptusta. Kalla on ollut oma must have -hääkukkani jo vuosikausia. Myös eukalyptus ja etenkin tietty lajike on saanut sydämeni tykyttämään jo kauan, ja onhan se tällä hetkellä myös erittäin muodikasta (jos nyt sellaista haluaa ajatella). Auringonkukka valikoitui mukaan lähinnä vuodenaikaan sopivuuden takia. Muita etuja olivat myös halpa hinta sekä näyttävyys. Näiden lisäksi haen erinäisistä puskista ainakin mäntyä, orapihlajaa ja mitä nyt sitten keksinkään. Eli improvisoiden mennään!

Lisäksi minun ja mieheni yhteinen projekti on ollut kakkutelineen valmistaminen. Meille tulee kaksi juustokakkua, joille löysin Pinterestiä selaillessa kivan puusta tehdyn telineen mallin. Kävimme eilen sahailemassa sopivia osasia, ja mies on pikkuhiljaa kasaillut niitä yhteen. Hyvä siitä tulee.

Eilinen kului aloitellessa makeiden tarjottavien projektia. Aikamoinen homma se tuntuu olevan, vaikka otin kontolleni "vain" neljä eri laatua. Eilisen hommaksi muotoutuivat lakritsimarengit ja nutellatryffelit, sillä ne säilyvät näinkin aikaisin tehtynä hyvinä. Ainakin näin toivoisin. Marengit jäivät vähän lötköiksi, mutta toisaalta niistä tuli tosi nättejä ja hyvänmakuisia. Joten annettakoon niille ja minulle anteeksi. Konvehdeista en edes yrittänyt tehdä mitään hovikelpoisia, vaan kotikutoisen näköisyys kelpaa niiden osalta varsin hyvin. Erittäin hyvän makuisia nekin! Nutella on ollut ikisuosikkini suklaisissa mauissa, joten ohjeen valinta häidemme tryffeliksi oli erittäin helppoa. Marenkien kanssa sen sijaan puljasin kauan, kunnes kaupassa tuli vastaan lakritsiaromiputeli. Se oli menoa se. Ensi viikon alussa projekti jatkuu herrasväen pikkuleivillä, ja torstaina vuorossa on porkkanakakkusavotta. Torstain työlista näyttää hämmentävän pitkältä, en tiedä miten meinaan ikinä selvitä kaikesta...Jo kakkujen uunissaoloaika on sen verran pitkä, että hirvittää jo valmiiksi.



Suurin häitä edeltävä toimenpide on vielä edessä ensi viikolla, ja se on luonnollisesti maistraattireissu keskiviikkona. Emme halunneet mitään häslinkiä maistraattiin liittyen, koska emme halua sen tuntuvan vielä naimisiinmenolta. Tästä syystä otimme esimerkiksi todistajat talon sisältä emmekä tuttavapiiristä, ja lähdemme liikkeelle ihan arkivaatteissa. Käyn ennen maistraattia siistityttämässä latvojani kampaamossa, ja käymme paperihommien jälkeen vielä semiarkisesti syömässä jossain. Nyt kun olen ajatellut jälkikäteen niin on ihan hyvä, että maistraatti on ennen häitä. Tuntuu, että kaikki paineet kasautuisivat turhaan hääpäivälle. Nyt helpottaa ajatella, että itse vihkiminen on arkinen tilanne, ja sitten häissä itse seremonia on enää mukava pieni rituaali.

Laskin tänään häihimme tulevan valoketjujen määrän, joka on muuten huikea 11! Löysin vanhoja tavaroita läpikäydessäni vielä yhden patterivaloketjun, josta olen irrottanut rikkimenneet koristeet aiemmin. Iski inspiraatiolla, ja tältä ketju näyttää nyt:


Vähän askartelusta ylijääneitä lehtiä (samoja kuin esimerkiksi tiekylteissämme) ja kuumaliimaa, ja siinä se! Näin saa pienellä vaivalla persoonallisen valoketjun ihan perusvalosarjasta. Erittäin hyvä idea, jos omaan teemaan sopivia valoketjuja ei tunnu löytyvän mistään. Nyt vähän harmittaa, etten tajunnut tätä jo vieraiden pöytien koristeita suunnitellessani...Heitin jo loput näistä lehdistä yhteen hääkamalaatikoistamme, jos niille sattuu keksimään vielä hääpaikalla jotain käyttöä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti