Alkupalaveri hääseurueen voimin

Kaasoni toivoi, että kävisimme läpi häidemme peruspiirteitä jo näin hyvissä ajoin. Mikäs sen parempi tekosyy kutsua koko hääseurue viettämään mökki-iltaa! Kutsuimme paikalle siis kaason, kaason poikaystävän joka myös siis kuvaa häämme, bestmanin tyttöystävineen sekä minut meikkaavan siskoni poikaystävineen. Tuli periaatteessa tehtyä samalla monta kärpästä yhdellä iskulla, sillä meidän oli jo pitkään tehnyt mieli mökkeillä jollain porukalla. Lisäksi emme olleet koskaan tavanneet bestmanin tyttöystävää, joten oli kiva tutustua jo etukäteen häneenkin kun hän kerran häihimmekin on tulossa. Toisaalta porukka ei tuntenut toisiaan ennalta kuin osin, joten häiden sujuvuuden kannalta on luontevaa tutustuttaa kaikki vastuuhenkilöt toisiinsa ennen tositoimia.

Tässä vaiheessa ideana ei siis todellakaan ollut vetää mitänä hirveitä fläppitaulusessioita, vaan lähinnä rupatella porukalla. Ilta kuluikin valtaosin ihan muiden aiheiden kuin häiden jauhamiseen. Porukka kyseli ja me vastailimme häiden teemaan, majoittumiseen ja aikatauluun liittyvistä seikoista. Mietimme myös yhdessä ohjelmaa ja esitimme toiveitamme meille ennalta salaisiksi jäävien ohjelmien puolesta. Lähinnä siis suuntaviivoja tyyliin että ei mitään typerää pikkutuhmuuksia, ei "kuka määrää kaapin paikan" -henkistä sukupuoliroolittelua, ja että morsian tai sulhanen eivät kumpikaan halua missään nimessä joutua laulamaan :D Mielestäni on kiva antaa jotain pientä osviittaa omista toiveista, jottei sitten ärsytä joutua tekemään omissa häissä jotain omasta mielestä aivan typerää. Luulen kumminkin vastuuhenkilöidemme tuntevan meidät tarpeeksi hyvin, ettei tämmöistä käy. Toisaalta liika nipottaminen taas olisi aivan sama kuin kaiken ohjelman järjestäminen itse. Sekään ei siis ole kiva vaihtoehto.

Luonnollisesti meidän on vielä ennen häitä palaveroitava ihan kunnolla, sillä nyt esimerkiksi tarkkoja aikatauluja ei tietenkään ole lyöty lukkoon. Kunhan hääsuunnittelut on tehty, vihkijä varattu jne, niin voimme jo antaa kaikille häiden vastuullisille omat roolit ja tehtävät. Kaikki vaikuttivat kuitenkin hyvin halukkailta osallistumaan järjestelyihin ja vastuun ottamiseen, ja bestmanikin ilmoitti jo toivovansa voivan pitää puheen. Tästä raameiksi sovittiin vain, että kunhan puhe ei ole liian pitkä (bestman on siis tosi puhelias ja jutut venyvät usein pituudeltaan, josta hän itsekin vitsailee), ja että meidän Tinder-historiamme saa kyllä puheessa mainita. Oli hauskaa, että bestman erikseen kysyi, onko meistä Tinderissä tapaaminen jotenkin hyssyteltävä puheenaihe häiden osalta. Myös hän itse tyttöystävineen on tavannut siellä. Minusta Tinder kuuluu nykymaailman seurustelukulttuuriin niin voimakkaasti, että siellä tapaaminen on täysin luonnollinen ja normaali keino tavata toisia ihmisiä. Kai se on paljon parempi etsiä sopivia kumppaneita rauhassa pohdiskellen kotisohvalla, eikä lähteä joka viikonloppu baariin örveltämään ja sönkkäämään vieraille ihmisille. Olen itse jopa hieman ylpeä, että meidän tutustumisemme Tinderin kautta oli jotenkin niin helppoa ja luontevaa, etenkin kahdelle hiljaiselle ihmiselle. Emme varmasti olisi koskaan tavanneet tosielämässä, emmekä uskaltaneet mennä jututtamaan toisiamme.

Kodalla grillaaminen kuului mökki-illan ohjelmistoon. Kuvaajana siskoni Venla Kekäläinen.

Eräs hääseurueen muiden jäsenten yhteen ääneen toivoma asia oli livemusiikki, ja trubaduuri koettiin kivoimmaksi vaihtoehdoksi. Olen itse hieman kahden vaiheilla tästä, koska vain kelvollinen trubaduuri ei tuo mielestäni juhliin yhtään lisäarvoa. Vain todella hyvä ja juhliemme luonteeseen sopiva muusikko kelpaa. Lisäksi haluaisin itse olla vaikuttamassa biisilistaan, koska omaan fiilikseeni musiikilla on älyttömän iso merkitys. Luonnollisesti häissä en sitten halua kiukustua siitä, että joudun kuuntelemaan jotain omaan makuuni sopimatonta musiikkia - mitä muuten tosi iso osa esimerkiksi keskiverto hääbändien biisilistoista sisältää. Toisaalta musiikista en ole valmis kovin paljoa maksamaan, koska häissä riittää maksettavaa ihan riittävästi muutenkin. Poikaystäväni kysyy nyt ainakin erään tuttunsa kiinnostusta tällaiseen keikkaan, minunkin pitänee tutustua hänen livevideoihinsa lähiaikoina.

Olimme kaikki tyytyväisiä mökkeilyyn, ja koko porukka tuli hienosti juttuun keskenään. Uskon, että tällä poppoolla häiden järjestäminen tulee sujumaan vaivattomasti ja vailla turhaa kiukuttelua. Nyt kun vielä itse oppisin jakamaan vastuuta, enkä haalisi joka ikistä pikkuhommaa omalle kontolleni!

Kakkosmekko, varamekko, vaimomekko, häämatkamekko

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hihittelin aikani tutustuttuani termiin vaimomekko, koska onhan se hilpeää, että vaimona pitäisi pukeutua johonkin tiettyyn vaatekappaleeseen. Menee vähän samaan sarjaan kuin että häiden jälkeen moni pätkäisee tukkansa lyhyeksi ja antaa itsensä rupsahtaa. Koska mikäs siinä, kun on jo "päästy naimisiin", niin kai sitä saa sitten lihoa ja muuta, kun mies on jo napattu (huomaa tässä kohtaa lukea kirjoitustani huumorilasit päässä, toki tiedostan että yleisimmässä naimisiinmenoiässä kroppa ei toimi enää samalla tavalla kuin nuorempana, lihominen on siis aineenvaihdunnan luonnollisen hidastumisen yhteydessä todennäköisempää. Enkä todellakaan ole sitä mieltä, että itseään täytyisi puunata miehiä varten).

Palatakseni asiaan, en itse tykkää yhtään esimerkiksi amerikkalaisista hääohjelmista tutusta asunvaihtokulttuurista kesken hääjuhlien. Miksi hankkia upea mekko, jos sen aikoo vaihtaa kesken juhlien? Jossain vaiheessa tajusin kuitenkin, että sekä minun että mieheni tuurit ovat lähinnä surkuhupaisan surkeita - jos jokin voi mennä pieleen, niin se varmasti menee. Me olemme juuri niitä ihmisiä, jotka jättävät aurinkolasit kotiin ja ottavat sateenvarjon mukaan, että tulisi aurinkoinen keli (ja useimmiten tulee). Tästä syystä ajatus varamekosta alkoi itää päässäni. Jos minulla on olemassa kakkosmekko, niin hyvin todennäköisesti en onnistu suttaamaan hääpukuani, saati tuntemaan oloani epämukavaksi se päällä loppuillasta! Olen jo vuosia etsinyt muutenkin kivaa täysvalkoista mekkoa, jota voisi pitää sekä arkena että juhlissa. Yhden onnistuin varmaan viisi vuotta sitten ostamaan, mutta myin sen lopulta pois, koska se ei oikein imarrellut kroppaani. Lisäksi tilasin jokunen aika sitten H&M:ltä kuvissa erikoiselta ja kauniilta näyttävän mekon, joka ei lopulta näyttänyt päälläni laisinkaan niin hyvältä, kuin kuvittelin sovituskopissa. Sähköpostissani komeili nyt kuitenkin Zalandon 10 euron arvoinen lahjakortti, ja viime viikolla tutkiskelin taas heidän mekkotarjontaansa. Tämä on täysin maksamaton mainos, mutta olen muutenkin tykästynyt Zalandon älyttömän isoon tarjontaan, sieltä tilaamiini hyvälaatuisen oloisiin tuotteisiin sekä etenkin ilmaisiin postikuluihin ja nopeaan toimitusaikaan. Kiinakauppojen tottuneelle käyttäjälle alle viikon saapumisaika on erityistä luksusta, kun on tottunut odottamaan paketteja reilun kuukauden. Tutustuin jo häämekkoa etsiessäni Zalandon pitkiin valkoisiin mekkoihin ollen positiivisesti yllättynyt: sieltähän voisi oikeasti saada todella halvalla hyvännäköisen häämekon! Tosin itselleni heidän tarjonnastaan ei löytynyt sopivaa. Noh jälleen takaisin asiaan, eli Zalandoa tutkailin ja tämmöinen Vero Modan Vmthea -nimeä kantava mekko osui silmiini (kuva lainattu Zalandon sivuilta):

Olen nykyisin todella kriittinen vaatteiden suhteen, koska niiden saatavuudesta on tullut jopa liiankin helppoa ja hinnoista erittäin halpoja. Toista se oli ennen vanhaan, kun asuin teininä maalla, ja lähes ainoa tapa saada vaatteita oli suunnata isän kyydillä tutkailemaan Kuopion keskustan rajallista vaatekauppojen tarjontaa. Juhlallisia tilaisuuksia olivat myös matkat sukuloimaan Pohjanmaalle, jossa lähes poikkeuksetta vierailimme myös Keskisellä. Raahaan nykyisin helkkaristi enemmän tavaraa sovituskoppeihin kuin lopulta kiikutan kassalle, ja varmaan joka toinen tilaamani vaatepaketti lähtee maitojunalla takaisin sinne mistä tuli. Tiedän nykyään todella hyvin sen, mikä omalle kropalleni istuu ja mikä ei, sekä mistä oikeasti pidän. En enää hanki ihan kivoja vaatteita, vaan niitä, joiden kohdalla ostamattomuus jäisi harmittamaan. Suhteellisen rintavana varsinkin mekkojen osto on välillä haastavaa, sillä monissa mekoissa näytän joko järkyttävän tyrkyltä, tai sitten ne ovat kuin säkkimäisiä raskausmekkoja. Tästä syystä olen katsellut netissä satoja valkoisia mekkoja löytämättä sitä kivaa, joka olisi sekä kropalleni istuva, hyvän mittainen ja jota voisi käyttää ihan normaalien rintsikoiden kanssa (tämä on nykyään yllättävän vaikeaa). Tämän mekon kohdalla se oli sitten vain nopea klik, ja tuote kotiin. Maksoin tuotteesta lahjakortin jälkeen hieman alle 14 euroa, mikä oli todellinen sopuhinta. Olin valmistautunut maksamaan varamekostani noin kolmisenkymmentä euroa, eli jälleen budjetin alarajoilla mentiin. Etenkin Vero Modan mekosta olisin maksanut jopa yli kolmekymppiä, koska tykkään heidän tuotteistaan sekä niiden istuvuudesta erityisesti.

Mekko saapui Matkahuoltoon tätä aamuna, ja lähdin tietysti melkein samantien hakemaan sitä. Tässä lopputulema (pahoittelen pikselimössökuvia, tähän vuodenaikaan on pimeässä kämpässämme mahdoton ottaa hyviä kuvia puhelimella):

Jee! Tykkään mekosta erittäin paljon. Mielestäni se pukee minua, on mukava päällä ja sopii vielä reippaan syömisenkin jälkeen päälleni kiristämättä mistään. Väriksi valitsin bright whiten vaikka saatavilla oli myös snow white, en kyllä tiedä mitä eroa niillä oli. Kuvissa ei ainakaan yhtään mitään. Mekko vaatii kyllä ainakin muotoilevat alushousut alleen, mutta siihen nyt olin jo varautunut. Vaikka tämä on nyt periaatteessa epätodennäköisesti päälläni missään vaiheessa häitä, niin aion silti pitää tämän visusti kaapissa vielä häihin asti. Vaikka edelleen kammoan vaimomekon ideaa, niin on silti kiva, että minulla on sitten häämatkalle uusi nätti mekko päälle. Tuntuu, että häitä voi ikään kuin jatkaa pukeutumalla valkoiseen mekkoon vielä häämatkalle. Toisaalta ainakaan tällä hetkellä ei ole tiedossa yksiäkään juhlia ennen häitämme, jossa edes periaatteessa voisin tähän pukeutua. Olen tähän mekkoon erittäin tyytyväinen, kuten kaikkiin muihinkin häälöydöksiini tätä ennen. Lisäksi se on jossain määrin samassa linjassa hääpukuni kanssa, mikä on tietysti plussaa.

Pahoitteluni, jos joku ihastui tähän mekkoon ikihyviksi: se näyttää olevan ainakin tällä hetkellä loppu Zalandolta. Osuin siis luottokortteineni heidän sivuilleen juuri sopivalla hetkellä!

Tasan vuosi häihin!

Onkohan tälle päivälle olemassa joku nimitys, kuten muillekin hääpäiville on paperi- ja hopeahääpäivä jne. En usko, mutta saisi olla :D jotenkin koko oma naimisiinmeno tuntuu paljon konkreettisemmalta, kun päivä mahtuu tulevan yhden vuoden raameihin. Tähän asti päivä on tuntunut "sitten joskus hamassa tulevaisuudessa" - tyyppiseltä ratkaisulta, mutta nyt se on oikeasti tapahtumassa.

Palasin juuri reissulta Bremenistä, ja luonnollisesti katselin reissunpäällä myös hieman hääkamaa ohimennen. Ostoslistalla olivat lähinnä hääkengät, mutta päädyinkin löytämään ns. kakkoskenkäni. Eli ne, jotka laitetaan jalkaan tanssin ajaksi, kun koivet ovat jo väsyneet korkoihin.

Tykkään näistä ruusukultaisista kengistä paljon, sillä juuri vastaavia halusinkin. Näille on runsaasti käyttöä häiden jälkeen ja ne ovat sopivan rennot. Ostin popot Primarkilta, jossa ne kustansivat vain kuusi euroa. Olin ajatellut käyttäväni näihin ei niin tärkeisiin -hääasioihin max joku parikymppiä, joten olen löydökseen tosi tyytyväinen. Alunperin ajattelin ehkä perinteisempiä ballerinoja, mutta on nämä kyllä kivemmat!