Hääkukat edullisesti - how to

Pohjustuksena kerrottakoon, että olen töissä kukkakaupassa. Tästä syystä olen morsiamena hieman jäävi arvostelemaan kenenkään kukkavalintoja. Toisaalta tämä ei ole ns. "oma alani", vaan valmistuin viime vuoden lopussa yliopistosta ja etsin oman alani töitä. Tällöin en hyvin todennäköisesti ole näissä hommissa enää omien häideni aikana, joten joudun ihan samanlaiseen kukkienhankintatilanteeseen kuin kuka tahansa muu - paitsi että osaan itse sitoa :)

Kukat ovat monelle häissä se osa-alue, johon ei haluta kuluttaa niin valtavasti rahaa. Toisaalta kukilla saa tehtyä häistä helposti omanlaiset ja koristeltua juhlatilan halutunlaiseksi. Tuore kukka vie usein ajatukset juhliin, ja sesonkeihin sopivilla kukilla saadaan helposti omien juhlien teemaa esille. Totuus on kuitenkin, että kukat ovat melko hintavia, etenkin jos haluaa näyttävän hääkimpun ja isot kukkalaitteet tarjoilupöytiin. On tietysti ihanan stressitöntä jättää tämä osuus kukkakaupalle, joka osaa aukaisuttaa kukat juuri oikealla hetkellä ja parhaassa tapauksessa järjestää kukat hääpaikalle maljakkoineen päivineen. Hääparilla on tässä tapauksessa taivas rajana, kukista voi esittää vaikka millaisia toiveita ja saada upeat taidonnäytteet häihinsä.

Fakta on kuitenkin se, että häät ovat kalliit järjestää. Kukkiin uppoaa helposti yli tonni, mikä tuntuu tietysti nopeasti lakastuvista koristeista suurelta summalta. Kukat jättävät kuitenkin jälkensä hääkuviin, ja ainakin itse muistelen monia häitä niiden kukituksenkin perusteella (ammattitauti..). Amerikkalaisissa hääohjelmissa tulee välillä vastaan häitä, joissa kukkia ei käytetä lainkaan. Tämä voi tietysti toimia, mutta minusta kukka elävänä materiaalina on jotain korvaamattomissa olevaa. Diy-henkisenä ihmisenä ja hääkukkien puolestapuhujana olen laatinut pienen oppaan siihen, millaisilla tavoilla kukkabudjetissa voi supistaa tehden hääkukkakoristelut ihan itse. Mikäli omat kädet eivät vain taivu kukkien käsittelyyn, niin kannattaa miettiä, olisiko lähipiirissä joku käsityöhenkinen tai taiteellista silmää omaava, jolle kyseisen projektin voisi delegoida. Moni myös tuntee kimpunsitojia, joilta voisi pyytää sidontatöitä häälahjaksi joko alennettuun hintaan tai kokonaan ilmaiseksi. Itse ainakin tekisin kukkakauppatyöni lopettamisenkin jälkeen todella mielelläni kysyjille hääsidontaa!

Tässä pari ideaa. Kysy itseltäsi, pystyisitkö sitomaan itse vaikkapa tämmöiset kimput (kaikki kuvat Pinterestistä):

Vastaus kuuluu: kyllä voisit. Kaikki ylläolevat kimput on todella helppo tehdä, hieman työvaiheissa oikoen senkus vaan iskee yhteen ja sitoo jollain kivalla nauhalla. Kaikki periaatteessa vaikka marketeista ostettavia kukkia (amaryllis ruukkuna joulun alla), joten saatavuuskin on laajaa. Entäs pystyisitkö tekemään tämmöiset pöytäkukitukset:

Hääkukkien osalta nimenomaan sidontatyö on se, mikä maksaa. Kukkakaupat joutuvat jo häiden leikkokukkien hankinnan suhteen näkemään huomattavasti suuremman vaivan kuin ihan perus myyntileikkojen kanssa. Morsiamet ovat todella tarkkoja kukkien värisävyistä, lisäksi kukkien täytyy olla juuri sopivasti auki. Suunnittelu-ja sidontatyö vie aikaa, eikä ammattilaisen työ ole ilmaista. Tästä syystä hääkukkia hankkiva säästää helpoimmin siinä, kun ei aseta sidonnalle liian suuria odotuksia ja tyytyy simppeleihin kukkiin. Pelkkien kukkien hankkiminen ja itse sitominen tai irtokukkien käyttäminen on aina halvinta. Vielä yksinkertaisemmaksi homma muuttuu, jos päättää käyttää vain yhtä tiettyä kukkaa, jota kierrättää aina hääkimpusta vieheisiin ja pöytäkoristeisiin asti. Esimerkiksi häiden teeman värinen ruusu toimii aina, hääkimpuista tiiviisti sidottu ruusukimppu on ajaton klassikko. Hieman rennommalle morsiamelle esimerkiksi neilikka ajaa saman asian. Näissä kahdessa kukassa etuna on lisäksi se, että kumpiakin saa marketeista, mikäli tahtoo säästää vielä reilummin. Markettikukkien kanssa kannattaa tosin olla varovainen, sillä niissä laatu on usein mitä on - kukka saappaa nuupahtaa odotettua aiemmin tai ei aukea ollenkaan. Lisäksi värivalikoimassa joutuu tyytymään siihen, mitä kaupassa on sillä hetkellä saatavissa. Kukkakauppojen etu itse sitoessa on se, että niistä hyvissäajoin tilaamalla saa juuri sitä kukkaa juuri sen määrän mitä tarvitsee, eikä tarvitse panikoida häiden aamuna.

Markettien suhteen kukkavalikoimia voi hyödyntää muutenkin sesonkien mukaan. Joulun alusesta aina pääsiäiseen saakka saatavilla oleva tulppaani on yllättävän monipuolinen kukka myös juhlien kukituksessa, ja sen hinta on leikkokukista kaikista alhaisin. Matalalle sidotut kukinnot joko sellaisenaan tai runsaan leikkovihreän kanssa saavat aikaan hyvännäköisen hääkimpun. Katsokaa kuvia jos ette usko. Joulun alla kaupoissa myydään amarylliksia, jotka voi itse leikata leikoiksi ja hyödyntää esimerkiksi korkeissa maljakoissa tarjoilupöydissä, todella halpaa ja silti näyttävää! Koristeeksi kelpaavat vaikka metsästä haetut risut tai männynoksat, ja kukkakaupasta voi aina hakea nipun eukalyptusta leikkovihreäksi. Pääsiäisen alla narsissileikot, syksyllä krysanteemit ja jouluna joulutähdet ovat muutamia muita esimerkkejä siitä, miten markettitarjontaa voi hyödyntää juhlien kukituksessa. Ruukkukukkivien ruukut voi kääräistä nättiin paperiin ja vaikkapa jakaa muistolahjoina häihin osallistuneille. Kannattaa muistaa myös ruukkuorkideat, joiden kukinnoista saa tehtyä helposti näyttäviä kukkapuketteja. Hortensiaakin on saatavilla nykyisin lähes joka vuodenaikaan.

Tämän hetken kukkatrendeistä luonnollisuus ja rento sidontatapa antavat etumatkaa itse hääkukkansa sitoville. Kesämorsiamille helpoin taktiikka on mennä ihan sinne kukkakedolle ja poimia itse omat kukkansa. Sekalaisuus ja runsas vihreän määrä kunniaan! Mikäli menisin kesällä naimisiin, niin hyödyntäisin taatusti syreeniä niiden ihanan tuoksun vuoksi. Kesällä myös omat ja tuttavien puutarhat ovat oikeita aarreaittoja, ja esimerkiksi viime vuosien häätrendien kärjessä kulkevaa pionia on saatavilla keskikesällä monesta pihasta. Alkukesän morsioille kielo on ihanan tuoksuva hääkukkavalinta, ja syksyllä kannattaa hyödyntää ruskan värjäämiä lehtiä. Myös auringonkukka on loppukesän ja alkusyksyn kukkija, jota saa parhaillaan kerätä jopa ilmaiseksi kaupunkien pelloilta. Talvella esimerkiksi mustikanvarpuja tai vaahteranoksia voi ottaa hyvissäajoin aukeamaan maljakkoon, jotta saadaan keväistä vihreää kukkien joukkoon. Kannattaa myös tiirailla sillä silmällä omia (ja lähipiirin) viherkasveja: esimerkiksi peikonlehti, parsat ja herttalyhty ovat kukkakauppojenkin leikkovihreälistoilla. Myös erilaisia mehikasveja käytetään nykyisin hääkukituksissa ihan vaan kukkien keskellä. Ja mikä ettei, toimiihan ihan pelkkä vihreäkin hääkoristeluissa mainiosti. Suuria hiirenkorvallisia lehtiä ja vaikka pari kristallia niihin roikkumaan, tadaa halpa pöytäkoriste tehtynä. Kukituksissa kannattaa tosiaan hyödyntää myös muuta kuin elävää materiaalia. Juurikin kristallit, timantit, helminauhat ja vaikkapa perintökorut ovat ihania yllätyksiä kukkien joukossa, ja saavat arkisemmatkin kukat tuntumaan juhlavilta. Kannattaa myös muistaa askartelukauppojen kukkasprayt, joilla saa kukkiin vaikkapa kimalletta niin halutessaan. Häissä pieni bling kun ei ole koskaan pahitteeksi.

Itse tehden hääkukkiin saa ihan eri tavalla tunnetta kuin valmiiksi tehtyihin. Esimerkiksi omasta puutarhasta poimitut liljat hääkimpussa tekevät häistä heti ripauksen enemmän omannäköiset. Itselläni hääkukkien sitomisella aivan itse on myös se hyvä puoli, että kontrollifriikkinä saan näin valtaa lisää itselleni - pieni virhe on helpompi sallia itselle kuin muille :) Taktiikkanani on luultavasti hankkia omiin häihini kukkia ihan nipuittain, ja hääkimpun sitomisen jälkeen sommitella pöytäkoristeet, vieheet ja muut sen mukaan mitä jää yli. Lisäksi ainakin tämän hetken suunnitelmissani on tehdä kukkaseppele, mietin vielä toteutusta tarkemmin myöhemmin.

Syyshäät 2018 ja kevätkihlajaiset 2017

Hei ja tervetuloa lukemaan syksyn 2018 morsiamen mietteitä! Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen pääsääntöisesti omaksi muistiinpanoalustakseni, jotta en mene ideoideni kanssa aivan sekaisin. Olen blogien kirjoittamisen suhteen melko jokapaikanhöylä, sillä olen historiassani kirjoitellut lukuisia blogeja eri aiheista aina matkustukseen, lukemiseen sekä jouluun liittyen (reissu-ja joulublogit ovat yhä elossa, niihin linkit tässä ja tässä). Koen sekä itseni että lukijoiden kannalta järkevämmäksi pitää eri aiheet omissa blogeissaan, sillä kullakin aihealueella on niin erilaiset lukijakunnat. Kun en aio tehdä bloggaamisesta elämäntyötäni tai suhtaudu itseeni muutenkaan brändäävällä asenteella, niin tämä järjestelmä on toiminut tähän asti hyvin. Toki aiheet hyppelevät blogeista toiseen, mikäli tarinat yhdistyvät jossain kohtaa.:)

Takaisin hääblogin pariin. Seurustelin tulevan aviopuolisoni kanssa reilun vuoden, kunnes tämä uudenvuodenyönä rakettien paukkuessa polvistui eteeni. Olimme olleet kumpikin aiemmin pitkissä parisuhteissa, mutta toistemme kohdalla palaset vain jotenkin heti loksahtivat paikoilleen. Suhde oli ollut tähänkin asti vakavaksi nimitettävä, mutta emme esimerkiksi asuneet yhdessä. Näistä syistä kosinta tuli minulle todellisena yllätyksenä, ja voin sanoa tuon hetken menevän elämäni toplistan kärkeen. Herkkiksenä pillahdin itkuun heti kun tajusin mitä tapahtuu, joten nyt vain harmittaa, etten tiedä yhtään mitä poikaystäväni edes sanoi kosiessaan. Saati mitä itse vastasin :D Noh, lopputulos on se mikä ratkaisee. Kosinnan jälkeen kuulin poikaystäväni katselleen meille yhteistä asuntoa, mutta järkisyistä muutin pian hänen nurkkiinsa pyörimään.

Pian kosinnan jälkeen Aurajokirannassa. Onneksi mukana oli runsain joukoin (humaltuneita) kanssajuhlijoita, joista yksi antoi puhelimensa kameran laulaa :)

Kosinnan jälkeen hankimme sormukset, sillä poikakaverini ei ollut osannut päättää millaisen haluaa minulle. Olen ollut kerran aiemmin kihloissa, ja tiesin sormusmateriaaleista jo etukäteen. Valintani rajautui nopeasti joko punakultaan, palladiumiin tai platinaan. Lyhyt kierros parissa kultasepänliikkeessä ja valinta oli tehty, päädyin jo aiemmin netissä katselemaani Kohinoorin punakultaiseen siroon sormukseen, joka oli juuri sellainen kuin halusin: ei kiviä, kapea ja silti pitäisi olla jokin "juju". Niin minun näköiseni sormus! Sulhaseni tykästyi Ilkka Marttiinin titaaniseen, leveään sormukseen, joka on myös kuin hänelle tehty. Vaikka sormukset eivät olekaan keskenään samannäköiset, niin saimme kumpikin juuri sellaiset kuin itse haluamme.

Sormusten hankinnan jälkeen kävi nopeasti selväksi, että poikakaverini haluaa pitää isot kihlajaiset. Itse olisin tyytynyt täysin kahvitteluun lähisuvun kesken, mutta toisaalta poikakaverin ja minun peräkkäisinä päivinä olevat synttärit huhtikuussa olisi helppo yhdistää kihlajaisiin. Lisäksi poikakaverin mittariin tulee tasakymmen 30, joita hän haluaa juhlia isosti. Eli reilun kuukauden päästä tiedossa on kihlajaissynttärit, jonne kutsuimme kaveripiiriämme ja sukuamme leveällä kauhalla. Ennen häitä on siis tulossa postauksia kihlajaisten järjestämisestä meidän tyylillämme.

Entäs ne häät sitten? Sovimme melkein heti kosinnan jälkeen, että emme ryntää alttarille. Meillä oli kuitenkin tiedossa hääpaikka, jonka halusimme ehdottomasti häillemme. Vierailimme viime kesänä Rosalan viikinkikeskuksessa, ja olimme kumpikin miettineet tahoillamme, että täällä tulemme menemään aikanaan naimisiin. Muutamia tulevia morsiamia kuunnellessani tajusin, että pitäähän se hääpaikka varata hyvissäajoin, jos aikoo joskus mennä naimisiin asti. Tiedustelin varovaisesti poikakaveriltani, että mitä jos varaisin ensi vuoden syksylle, reilun puolentoista vuoden päähän hääpaikan, niin se olisi sitten ainakin saatuna. Voisimme alkaa hääsuunnittelun ilman paineita vähitellen, kun meille tärkein yksittäinen tekijä olisi varmistunut. Hän oli kuin olikin kanssani samaa mieltä, ja nyt on sekä hääpaikka että ruokapaketti varattuna! (näidenkin yksityiskohdista myöhemmin..)

Eli mitä blogissa on sitten jatkossa tiedossa? Yhdet keväiset ja todella vapaamuotoiset kihlajaissynttärit sekä myöhemmin syysteemaa noudattavat, viikinkihenkiset hääkestit. Kihlajaisiin suhtaudun kasuaalin rennosti, eli niihin en tule panostamaan läheskään samalla tapaa kuin häihin. Kihlajaiset ovat lisäksi siinä mielessä enemmän budjettibileet, että porukkaa pitäisi olla tulossa huomattavasti enemmän kuin häihimme. Tällöin yhtä vierasta kohden käytetyn rahasumman tulee jäädä pieneksi. Haluamme myös säästää varsinaiset isot wau-efektit häihin.

Vaikka en olekaan koskaan pitänyt naimisiin"pääsyä" tai häitä minään maailman tärkeimpänä asiana, niin juuri meidännäköisten häiden järkkääminen on minulle tärkeää. Ovathan ne periaatteessa ne yhdet bileet elämässä, kun rahaa kulutetaan suhteellisen avokätisesti vieraiden kestitsemiseen, joten niiden olisi parasta olla myös ne parhaat bileet. Vaikka budjettimme ei tule huimaamaan kenenkään päätä, niin häistämme on tulossa aivan mahtavat ja ei-niin-perinteiset. Olemme molemmat raskaan musiikin kuuntelijoita ja tosiaan kiinnostuneita viikinkikulttuurista, joten nämä teemat tulevat näkymään häissämme takuulla. Kun morsiamen lempivuodenaika on syksy ja sulhasen lempiväri on oranssi, niin teemojen yhdistäminen tapahtuu kuin itsestään :) Suosittelen olemaan kuulolla, mikäli pienet syksyiset häät sekä isommat kihlajaisten muotoon"megapartyt" (ironisesti) kiinnostavat!