perjantai 11. toukokuuta 2018

Kun kaikki alkaa olla valmista...

Olemme siitä ihmeellisessä tilanteessa häiden kanssa, että about kaikki on nyt hoidossa! Kävin tänään sovittamassa viimein omaa häälookkiani kokonaisuutena, kun kaikki osaset ovat viimein saapuneet. Kaikki istui hyvin yhteen, vaikkakin vyö asun palasena jäi sittenkin pois suunnitelmista - mekko näyttikin paremmalta ilman sitä. Sukkanauhavyötä odotan vielä stay-uppieni kaveriksi, ja sitten kelistä riippuen joko käytän niitä tai en. Jos tulee oikein lämmin syyspäivä, niin tuskin edes tarvitsen lämmikettä koipiini.

Tällä hetkellä selkein yksittäinen puuttuja ja pienoisen stressin aiheuttaja on vihkijä. Piti tästäkin tulla niin vaikeaa. Soittelin maistraattiin jo talvella, jossa kerrotiin, että vihkijää omalle juhlapaikalle voi kysellä 2.5 kun kesälomat sun muut ovat selvillä. Siellä päässä otettiin myös päivämäärämme ylös. No kuinka ollakaan, soittelin heti 2.5 ja maistraatista sanottiin, että kesän ja syksyn vihkit on sovittu aina tuohon meidän päiväämme edeltävään viikonloppuun asti. Että teidän viikonloppunne selviää sitten ehkä heinäkuun alussa. Voi v**** että sapetti ja sapettaa edelleen! No, seuraavaksi soitin käräjäoikeuteen, josta otettiin meidän päivä ylös. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vihittävien pyynnöt kerätään kunkin päivän päätteeksi listaksi, joka lähtee laitoksen henkilökunnalle mailina. Sieltä voi sitten kukin napata itseään miellyttävät vihkimisreissut halutessaan, ja vihittäville soitellaan vielä iltapäivällä jos tärppäsi. Sanomattakin selvää, että eipä meille halukkaita löytynyt. Ja minun kun annettiin molemmissa lafkoissa etukäteen ymmärtää, että kyllä vihkijä järjestyy ja on ihan läpihuutojuttuja tämmöiset! Ajattelin vielä kokeilla onneani tuplasoittelemalla, mutta näillä näkymin jännäämme siis sinne heinäkuulle asti. Ei haittaa kahta ahdistujaluonnetta yhtään. Hätävarana menemme siis juhlia edeltävänä päivänä maistraattiin vetämään paperityöt pois alta, ja bestman vetää meille jonkunlaisen seremonian häihin. Haluaisin kuitenkin niin kovasti vihkijän juhlapaikalle, onhan se ihan eri juttu mennä siinä hetkessä naimisiin ihan virallisestikin.

Seuraavat puuttuja-muuttujat ovat sulhasen puku ja sormus. Puku tilattiin jo kerran Zalandolta, se oli hieno mutta auttamattoman iso kooltaan. Uusi on lähdössä tilaukseen. Sormustakin voisi kyllä mennä katselemaan jo vähitellen, mutta ei tuolla sulholla tunnu sen kanssa kiire olevan. Uskon tosin itsekin, että sopiva löytynee helposti.

Niin, nyt tosiaan mietin vain sitä, että mihin puran hääjärjestelyviettini tässä syyskuun lopulle asti! Kun kaikki voitava on tehty, niin aika peukaloiden pyörittelyksi tämä homma menee. Enkä voi alkaa edes puhtaaksikirjoitella ja tulostella mitään infolippusia juhlapaikalle, kun tosiaan vielä muutamat isommat seikat ovat auki. Ehkä rupean seuraavaksi puuhaamaan oman rusketukseni ja vaikka kyykkäyksen parissa, jotta näytän parhaalta mahdolliselta versiolta itsestäni hääpuvussani!