tiistai 17. heinäkuuta 2018

Lihominen, laihtuminen, turpoaminen ja muut kehon muutokset häiden kynnyksellä

Pohjustukseksi: olen aina ollut sitä ihmistyyppiä, jonka elopaino pysyy suhteellisen tasaisena. Mitä nyt on noussut hitaan tasaisesti. Tästä syystä uskalsin ostaa hääpukuni jo reilua vuotta ennen häitä. Oletuksena on ollut myös pieni kuntokuuri häiden kynnyksellä, jolloin olisi tarkoitus poistaa kropasta ylimääräinen neste ja hieman kiinteytyä. Puvun kanssa ei ole tullut ongelmia, se mahtuu aivan hyvin päälle. Ongelman tuottivat kengät.

Ostin unelmieni kengät talvella, ja sisäänajoin ja pyrin venyttämään niitä hieman. Koko oli nafti, mutta jalkaani sopiva. Koitti kevät, eikä edes ollut vielä lämmin, kun huomasin jalkojeni olevan päivittäin aivan turvoksissa, aamusta iltaan. Luulin tämän johtuvan uudesta työstä, jossa kävelyä ja jalkojen päällä oloa tuli todella paljon. Mutta niinhän siinä kävi, että turvotusta on jatkunut tänne asti. Syynä voi tietysti olla joku väliaikainenkin kropallinen häiriö, mutta kun häihin on enää reilu 2kk aikaa, niin en ota riskiä jalkaani mahtumattomista kengistä. Niinhän siinä sitten kävi, että uutta kenkäkierrosta alle. Ärsytti jo etukäteen tuohon hommaan rupeaminen: viimeksihän tutkin iltakausia kenkäkauppojen tarjontaa ja kävin eri liikkeissä sovittelemassa, ennen sen oikean popoparin löytymistä. Lisäksi tuskaa aiheuttavat nyt ylimääräiset kengät, joille ei tunnu löytyvän ottajaa.

Ihmettelin suuresti, kun jo Zalandon sivuilla oli useampikin kenkäpari, jotka olisin hyvinkin huolinut häihini tanssimaan! Tarjonta tuntuu olevan nyt huomattavasti parempaa kuin mitä se oli vielä talvella, ainakin mitä tulee hakemieni värien ja kengän korkeuden suhteen. Lopulta napsin ostoskoriin RUUSUKULTAISET (<3), 8cm korolla varustetut melko simppelit tekonahkakengät. Vaikka alunperin ideana oli nimenomaan jotkut överit ja kreisit kengät, niin yllätyin päädyttyäni lopulta näinkin traditionaalisen näköisiin monoihin. Väri tosin on niin tätä aikaa, että nämä ovat melkolailla jopa trendikkäät kengät.


Jännitin paketin saapumista, ja onneksi meillä oli vieraita kun sovitin kenkiä jalkaani ensimmäistä kertaa. Olisin muuten varmaan hihkunut onnesta. Onpa hyvän oloiset kengät! Nämä ovat sen verran muuttuvat kokonsa puolesta jalkapöydän päällä kulkevan remmin ansiosta, että koko säilyy taatusti oikeana vielä ainakin sen reilun 2kk. En ole mikään korkeiden korkojen ystävä, ja näiden 8cm menee ihan omilla äärirajoillani mukavan kävelemisen suhteen. Korkeus on kuitenkin vielä hyvä mekkoni kanssa, ja toki pituus samalla hoikentaa olemustani. Olen joka tapauksessa vaihtamassa kakkoskenkiin illan biletyksen ajaksi, joten nämä menevät juhlallisuuksien läpi oikein mainiosti. Lisäksi olen erityisen tyytyväinen väristä, sillä en oikein ole saanut ruusukultaa tungettua hääkoristeisiimme. Alkuperäisenä tarkoituksena oli siis kuljettaa ruusukultaa teemavärinä oman vihkisormukseni takia, mutta nyt kyseisen värin rinnalle on hipsinyt niin kultaa kuin ripaus kupariakin. Noh, nytpä se ruusukulta nostaa jälleen hieman päätään.


Olen kyllä kenkiini erittäin tyytyväinen! Nähtäväksi jää, raaskinko pitää näitä häiden jälkeen lainkaan, vai nousevatko nämä johonkin hyllylle koristeeksi. Sisäänajovaihehan tästä alkaa jo toiseen otteeseen, mutta toivottavasti tämä on nyt viimeinen...

Hääryhmissä pyöriessä ja naimisiin menneiden ihmisten kanssa jutellessa keholliset muutokset tuntuvat olevan aika yleinen syy joutua hankkimaan hääkamppeita, etenkin mekkoa, uudelleen. Nykyiset melko vartaloa nuolevat mekot ovat takuulla tässä suhteessa hankalampia kuin vaikkapa kasarin kunnon kermakakkuviritelmät. Etenkin merenneitomalli on kyllä melkoisen kinkkinen erilaisten vartalon muhkuroiden ja muiden suhteen, se ei anna hirveästi anteeksi kehon epätäydellisyyksiä. Toisaalta onneksi nykyisin ei ole synti kierrättää hääpukua (tai muitakaan tamineita) useissa häissä tai ostaa toisen vanhaa, se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tämä toki mahdollistaa myös itselle sittenkin sopimattomien tavaroiden kierron, ettei niiden tarvitse jäädä kaappeihin lojumaan. Taloudellisena morsiamena haluan ehdottomasti kaiken itselle tarpeettoman häiden jälkeen mahdollisimman pian eteenpäin, ihan jo siitäkin syystä, että muoti ja tyyli muuttuvat häissäkin jatkuvasti. Onko esimerkiksi ruusukultaisilla koristeilla kysyntää enää parin vuoden päästä?

Tajusin muuten tänään kenkiä ja hääpukua mallatessa miten tyytyväinen olen, kun häämme eivät ole näillä helteillä! Mekkoni on suhteellisen paksua materiaalia, ja oikein tunnen puku päällä kesähäihin tulevanakin viikonloppuna astelevien miesten tuskanhien tänne asti. Helle asettaa raaminsa myös ruokien ja vaikkapa karkkibuffetin suklaiden säilyvyydelle aivan eri tavalla kuin viileä syyssää. Kyllä syyshäät vaan sopivat meille erittäin hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti