Ensi kuussa mennään!

Järjestelyissä ollaan nyt suhteellisen pitkällä, kun häihin on enää kuukausi ja kymmenen päivää. Isoin osa häihin käytetystä ajasta menee tällä hetkellä siihen, että vastailen vieraiden mietteisiin majoituksesta, kyydeistä ja lahjoista. Eli omasta mielestäni suhteellisen turhaa hommaa, kun häänettisivuillamme on kuitenkin riittävän selkeät ohjeistukset tähän kaikkeen. Esimerkiksi lahjalistan ulkopuolisiin lahjaideoihin tuntuu suhteellisen turhauttavalta vastata, samoin kuin puida kunkin osallistujan kanssa erikseen, kumpi kahdesta majoitusvaihtoehdosta olisi juuri se hänen seurueelleen sopivin. Järjestän jumankauta koko häät suunnilleen yksin, joten voisivatko vieraat hoitaa oman osuutensa ihan kiltisti erittäin runsaasti tarjottujen informaatioiden puitteissa :D Toki esimerkiksi autottomien kimppakyytien järjestely kuuluu minusta minun/meidän hommiimme, mutta kaikki muu ylimääräinen syö vain energiaa nyt ihan sikana. Tuntuu, että kaikille ei mene millään jakeluun se, miten hirveästi joudun tällä hetkellä tekemään ennenkaikkea suunnittelupuolen töitä ihan ilmankin tämmöistä ylimääräistä hommaa (eikä tämä rajoitu niihin, ketkä eivät ole itse koskaan järjestäneet häitä). Se siitä marttyyripurkautumisesta, palataan niihin kivempiin hommiin.

Kävimme eilen kaupungissa aikomuksenamme hankkia sulholle sekä puku että sormus. Edellinen puku oli vielä ihan hyvä, mutta mies halusi hankkia uuden puvun häihin. Edellinen on lisäksi musta, ja hän halusi tummanharmaan tällä kertaa. Onpahan sitten jatkossa kaksi pukua, mistä valita juhliin mennessä. Astelimme suoriltaan Dressmannille, sieltä saa sen verran hyvää palvelua joten muut kaupat eivät oikeastaan edes käyneet mielessä. Myyjä mukaan hyllyjen väliin, kerroimme millainen puku on hakusessa, myyjä vilkaisi mittaillen sulhasen, ojensi sovitettavan puvun ja se osui kerrasta nappiin! Mitäs sitä muualle enää vertailemaan siinä vaiheessa. Mies pukeutuu häissä siis tummanharmaaseen pukuun, burgundiin liiviin ja oranssiin krakaan. Paidan väri on vielä hieman mietinnässä, pitänee sovittaa hänelle nyt kokonaisuutta päälle ja katsoa, mikä väri paidassa olisi paras. Paitoja hänellä kyllä on, joten tuskin lähdemme sellaista ostamaan.

Kihlasormuksen kanssa ongelmaksi muodostui käytössä sen ylenpalttinen leveys: sormus kuulema hiostaa käytössä, ja sormi sen alla on koko ajan märkä. Lisäksi sen melko kulmikkaat kulmat ovat olleet käytössä hankalat. Parempi siis jättää kihla ihan vaan muuhun kuin 24/7 -käyttöön. Uutta sormusta kävimme katsomassa kahdessa myymälässä, ja se oikea löytyi Timanttisilta kahden vaihtoehdon välillä arpoen. Materiaaliksi valikoitui titaani sen kestävyyden (ja halvan hinnan) vuoksi. Väriltään muuten sopivissa valkokultaisissa vaihtoehtojakaan ei olisi designin puolelta ollut niin hyvin, ja leveämmissä sormuksissa hinnatkin karkasivat pilviin. Lopulta valittu sormus maksoi vain 39e, ja mies sai siinä kaiken haluamansa eli pyöritetyt kulmat, sormuksen leveys on sopiva ja siinä on jokin "juju" (kuvaa tulossa myöhemmin, kun sormus haetaan). Sekä puvun että sormuksen hankintaan kului yhteensä ehkä puoli tuntia, eli huomattavasti vähemmän, kuin mihin olimme valmistautuneet. Kerrankin kiva yllätys hääjärjestelyiden helppouden puolella!

Kun häihin on aikaa enää niin vähän, niin ne ovat tosi paljon mielessä. Tuntuu, että stressaan nyt vähän liikaakin kaikkea. Huolenani on kaikkien järjestelyiden onnistumisen lisäksi myös se, että osaanko antaa muille sitten itse juhlapäivänä vastuuta ja tilaa hoitaa omat tonttinsa. Toivoisin kuitenkin osaavani itse jättää järjestelyt muiden kontolle siinä vaiheessa, kun rupean vihdoin laittautumaan seremoniaa varten. Tavoitteenani on kyetä olla tekemättä yhtikäs mitään enää sen jälkeen. Kävimme jokunen aika sitten kaason ja kuvaajan kanssa läpi ihan konkreettisesti paperisesta aikataulusta, että mikä kukin hoitaa ja koskakin. Suosittelen kaikille lämpimästi tämmöisen aikataulun tekoa, koska siitä hääjärjestelyihin osallistuvat näkevät konkreettisesti, milloin heidän pitää olla missäkin! Ainakin minun tekemäni aikataulutus sai kiitosta, ja teimme siihen enää pieniä muutoksia porukalla. Aloitin varsinaiset aikataulut vasta vähän ennen vihkimistä, sitä ennen koristelut sun muut hoidetaan siinä järjestyksessä missä ehditään ja voidaan. En nähnyt järkeä siinä, että ilmoitan etukäteen minuuttiaikataululla, kuka asettelee ulkoroihut ja koska, ja montako minuuttia on varattava pompomien kiinnittämiseen. Aikaa on kuitenkin runsaasti, ja auttavia käsiä tarvittaessa enemmän kuin riittävästi. Ehkä jopa pieneen kaoottisuuteen asti...

Pelkään kuitenkin, että joka toinen häävieras vielä soittelee minulle reittiohjeista, lautan aikatauluista sun muusta ihan turhasta noin tunti ennen lautan lähtöä, kun tähänkin mennessä homma tuntuu niin hirveän hankalalta tiettyjen ihmisten puolella...Toivottavasti kaikki ymmärtäisivät olla stressaamatta minua vielä viime minuuteilla, vaan ottaisivat yhteyttä suosiolla muihin vastuuhenkilöihin. Jotenkin en vaan tässä vaiheessa osaa luottaa tähän lainkaan, vaan olen varma, että minulle jää vielä hääpuku päällä tehtäväksi jotain ihan typeriä juttuja.