tiistai 20. helmikuuta 2018

Kutsulistan muodostamisen vaikeudesta

Valehtelisin jos väittäisin, että häiden kutsulistan laatiminen on jotenkin simppeli homma. Sen jälkeen kun päätimme pitää suhteellisen pienet häät (alle 40 henkilöä), niin rönsyilyyn ei todellakaan ole ollut varaa. Isommissa häissä voidaan toki kutsua vaikka kaikki tutut ihmiset, mutta noin alle 25 henkilöä kummankin parin puolelta on suhteellisen pieni määrä. Karsimme väkeä jo suunnitteluvaiheessa pieneksi ihan jo budjetin, juhlapaikan koon ja sen takia, että haluaisimme ehtiä juttelemaan juhlissa kaikkien kanssa. En halua hääpäivänäni kokea paineita tai kiirettä siitä syystä, että joku vieraista olisi jäänyt jututtamatta. Tässä joitain kysymyksiä, mitä olemme joutuneet pohtimaan kutsulistan suhteen, sekä joidenkin osalta jopa vastauksia:

- Ketkä kavereista saavat kutsun? Rajasimme tämän itse suurpiirteisesti niin, että jos kunkin henkilön kohdalla täytyy miettiä, kutsuako tämä häihin vai ei, niin silloin emme kutsu. Se on mielestäni aika kattava sääntö yleensäkin kutsuttujen suhteen. Jos pitää miettiä, niin silloin tämän henkilön poissaolo ei tee juhlasta sen huonompaa. Itse en tunteillut nostalgiaperusteisesti karsiessani, eli vanhatkin kaverit karsiutuivat pois, mikäli en ole ollut heidän kanssaan riittävän tiiviissä yhteyksissä lähivuosina. Monien kavereiden kohdalla tulee myös painetta siitä, että jonkun kaverin kutsuessa pitäisi joku toinenkin "saman porukan" tyyppi kutsua. Tästä syystä sekä kaveripiirini miespainottuneisuudesta johtuen minulle on ilmeisesti tulossa myös pienet polttarit, mutta se ei minua todellakaan harmita. Jokaisen kutsutun kaverin (ja muun henkilön) kohdalla pitää myös ajatella, että yksi kutsuttu kaveri = kaksi nimeä vieraslistaan, mikäli tällä on avec. Kolmen kaverin kutsuminen toisi helposti kuusi tyyppiä häihin.

Meidän kutsuihimme tuli kuin tulikin ns. ylimääräistä tekstiä. Luin kirjaa vanhoista suomalaisista loitsuista, ja tämä iski meihin molempiin. Toisella sivulla on samaan malliin oranssille paperille kirjoitettu varsinainen kutsuteksti.
- Entä sukulaiset? Me kutsuimme vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset sekä kummit. Jätimme esimerkiksi serkut kutsuttujen ulkopuolelle, sillä emme ole heidän kanssaan niin läheisissä tekemisissä. Osa näistä serkuista on tosin aikanaan kutsunut meidät/toisen meistä häihinsä ja olemme olleet niissä vieraina, mutta en pidä vastavuoroista kutsumista minään pakottavana periaatteena. Miksi kutsuisin siis sellaisen serkun, jonka kanssa olen ollut hyvin vähän tekemisissä vain sen takia, että hän on aikanaan kutsunut minut vain osana serkkuparvea? Tällöin minulle pikkaisen läheisempi serkku jäisi kutsumatta kokonaan. Toisaalta kaikkien serkkujen ja heidän puolisoidensa kutsuminen toisi vieraslistalle heti parikymmentä henkeä lisää, ei kiitos. Serkkujen sijaan omalla puolellani on pikkuserkkuja sekä muutama muu kaukaisempi sukulainen, kenen kanssa olen jatkuvasti tekemisissä, joten kutsun heidät. Toisaalta tulevan mieheni isä ei ole tämän elämässä mukana kuin aivan satunnaisin viestein, eivätkä välit ole lämpimät. Vastustan ehdottomasti näinkin biologisesti läheisten ihmisten pakkokutsumista, mikäli siitä tulee itselle huono fiilis. Etenkin oman lapsensa pienenä hylännyt vanhempi saa jäädä minun puolestani kutsulistan ulkopuolelle.

- Perheiden sisäinen rajaaminen, ketkä mistäkin osoitteesta kutsutaan? Me karsimme lapset pois automaatiolla kutsuttujen joukosta, sillä haluamme aikuisten häät. Kirjoitamme kutsukuoriin kutsuttujen perheenjäsenten nimet, ja huomautamme hääsivustollamme, että kutsu koskee vain kutsussa nimeltä mainittuja henkilöitä. Luulisi menevän perille. Monessa tutussa perheessä osa lapsista asuu vielä kotona, kun taas heidän sisaruksensa asuvat jo omillaan. Toisaalla aikuiset lapset asuvat kotona. Ei tuntunut järkevältä tehdä rajanvetoja esimerkiksi täysikäisyyden tai kotona asumisen perusteella, sillä silloin oltaisiin aikamoisen sillisalaatin äärellä. Ja vieraslista paisuisi jälleen helposti. Lisäksi yhdenkään näiden tapausten "lapsi" ei ole meille kovin läheinen, joten emme kutsuisi muutenkaan.

- Avecien kutsuminen? Huhhuh, tämän kanssa on ollut suurimpia "tunnontuskia"! Periaatteessa emme haluaisi häihin aveceina kuin vakiparien puoliskoja, sillä ihannetapauksessa kaikki häidemme vieraista olisivat molemmille entuudestaan tuttuja. Toivoisimme kovasti joko tutustuvamme suhteellisen tuoreisiin kumppaneihin ennen häitä, tai että vierailla olisi ymmärrystä jättää ns. ei-vakikumppanit kotiin. Tietysti häätkin ovat hyvä aika tutustua kavereiden uusiin kumppaneihin, mikäli he oikeasti ovat mielestään jo vakavassa suhteessa. Muutamille kavereille, jotka eivät ole kutsujen lähettämisen aikana parisuhteessa, saavat avecittoman kutsun. Amerikkalaisissa hääelokuvissa häihin tuodaan jopa joitain ihan satunnaisia deittejä, enkä tykkää tästä kulttuurista yhtään. Meille tärkeä päivä, johon kutsumme pelkät läheiset, ei mielestäni vaadi hirveästi ylimääräisiä tuntemattomia ihmisiä. Ajattelen tätä myös vieraan näkökulmasta: olen itsekin saanut avecina kutsun mielestäni tarpeettoman aikaisessa vaiheessa parisuhdettani. Tällöin on minulle kiusallista mennä juhliin, joissa en tunne muita kuin oman kumppanini. Tämä asettaa myös tuolle parille tutulle puoliskolle omat paineensa siitä, että täytyy pitää seuraa toiselle koko ajan, jolloin omien tuttujen parissa vietetty aika jää ehkä pienemmäksi. Myös sukulaisten utelut tyyliin "no jokos te olette seuraavat?" voivat olla erityisen kiusallisia uudessa suhteessa. Toisaalta en morsiamena haluaisi jo pian häiden jälkeen katsella hääkuviani ja todeta, että tuo ja tuo pari ovatkin jo eronneet, mikähän tuonkin seurustelukumppanin nimi edes oli? Suurin osa meiltä lähtevistä kutsuista sisältääkin kaksi nimeä, eikä niinsanotusti avoimia avec-kutsuja lähde kuin muutama.

Tuleva mieheni sai oman puolen kutsulistansa valmiiksi ihan pari päivää sitten, kun taas itse hoidin omat lukkoonlyöntini jokunen aika sitten. Poikaystäväni kutsujen rajausta hankaloitti vanha kaveriporukka vanhalla kotipaikkakunnalla, joiden kanssa ei kuitenkaan ole oltu hirveästi tekemisissä vuosiin. Toivon kovasti tilaamiemme sinettitarpeiden saapuvan lähipäivinä, sillä viemme ensimmäiset kutsut perhejuhlien yhteydessä jo tulevana viikonloppuna. Postimaksujen nousseiden hintojen takia postittelut tekee mieli jättää ihan minimiin, ja onhan se nyt kiva antaa kutsut ihan henkilökohtaisesti. Vaikka ilman sinettiä. Sitten jäädäänkin vain odottelemaan sitä säätöä, minkä kutsutut saavat aikaan ilmoittautumistensa kanssa..! Sormet ristiin, että etenkin lapsettomat kutsut eivät herätä sen suurempaa närää kenessäkään, ja ettei turhia herneen nenään vetämisiä pääse muutenkaan tapahtumaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti