Kuvista ei välttämättä saa hirveästi selvää, mutta todellisuudessa ero on useampien senttien luokkaa. Ensimmäistä kuvaa ottaessa ahdisti lievästi, sillä lettini ei ollut vuosiin ollut niin lyhyt. Toisessa kuvassa sen sijaan tunnen itseni taas pitkien hiusten, eikä "long bobin" omistajaksi. Hius yltää nyt rintoihin asti. Toki eroa korostaa se, että lyhyempänä hiukseni oli taipuisampi, ja nyt pidempänä se jää helpommin tikkusuoraksi.
Mitä sitten olen tehnyt hiusteni kasvattamiseksi näiden kuukausien aikana? Aloitin pian ensimmäisen kuvan ottamisen jälkeen biotiinikuurin, ja söin kolmen kuukauden tehokuurin ihan Ruohonjuuresta saatavia biotiinitabletteja. Moni on raportoinut niiden käytön jälkeistä kynsien vahvistumista sekä pienenpienten vauvahiusten harottamista päälaella, mutta itse en ainakaan vielä huomaa eroa. Toki hiuksenkin kasvu ja tuollaisten lisäravinteiden vaikutusaika ovat sellaisia, että tuloksia lienee turha odottaa ihan heti. Kynteni ovat aina olleet suhteellisen vahvat, mutta ehkä ne ovat lohkeilleet nyt aavistuksen vähemmän kuin ennen (tai sitten kyseessä on ihan vain placebo-vaikutus). Hiusten suhteen odottelen tuloksia vielä. Itselläni hiuksia on ollut määrällisesti aina paljon, joten en usko kovin voimakkaaseen hiusten runsastumiseen. Toki jos vaikutusta tuntuu jossain vaiheessa ilmenevän, niin vetäisen vielä ainakin yhden biotiinikuurin ennen häitä.
Olen alkanut ottaa askelia kohti kemikaalien vähentämistä elämästäni. Vessankaappiini on kuulunut erinäisiä diy-versioita monista kosmetiikan tuotteista jo pitkään, ja esimerkiksi kookosöljystä en enää luovu sen monikäyttöisyyden vuoksi (tuote on muuten myös ihana hiusnaamio, öljyt päähän yöksi ja aamulla pesun jälkeen on niin pehmeä letti). Nyt olen laajentanut suuntausta, ja hoidan nykyään hiuksiani täysin kemikaalittomasti. Tarkoittaen sitä, että en käytä pesuun, hoitoon tai muotoiluun mitään kaupan kemikaaliosaston tuotteita. Hiusteni lässähtäminen ja rasvoittuminen shampoiden, hoitoaineiden sun muiden takia alkoi kyllästyttää, ja tietysti lukuisien epämääräisten aineiden päätyminen omaan elimistöön epäilytti. Kokeilin aluksi pestä hiuksia teepuu-palashampoolla, mutta vielä viikkojenkaan pesun jälkeen hius ei vaan tuntunut tottuvan siihen. Lähmätukkaisena kulkeminen alkoi kyllästyttää, ja viimein löytyi se hoosiannat ilmoille päästävä pelastaja: vanhanajan konsti eli kananmuna! Nyt olen pessyt hiuksiani keltuaisella, johon on sekoitettu vettä. Kuulostaa tosi vaivalloiselta ja epäilyttävältä, mutta päinvastoin: pesu on tosi helppoa ja hiukset tulevat erittäin puhtaiksi ja hoidetun oloiseksi. Hoitoaineena olen päätynyt käyttämään punaviinietikkaa laimennettuna veteen, ja sekin tuntuu toimivan kiitettävästi.
Jännitin ja jännitän edelleen uusien muotoilutuotteiden löytämistä. Hiuslakan tilalle olen keksinyt sokeriveden, joka toimii niinkuin pitääkin. Pesuvälejä pidennän kokeilujen kautta parhaaksi havaitun kuivashampookorvikkeen eli maissitärkkelyksen avulla. Toimii muuten oikeasti paremmin kuin kuivashampoo! Hiuksista tulee tosi puhtaan ja tuuhean tuntuiset, kun ripottelee päänahkaan maissitärkkelystä ja harjaa sitten hiuksen kunnolla. Enää puuttuu joku keksintö siihen, millä saisin ylläpidettyä kiharoita esimerkiksi juhlissa, eli muotovaahdon luonnollisempi versio...
Ennen kuin kukaan alkaa pitää minua ihan viherpiiperönä, niin en todellakaan aio näyttää miltään "likaiselta hipiltä", ainakaan häissäni :D Sinne aion vetäistä kunnon tekoripset, tukkatököttejä ja hiusväriä. Mutta jos normaalissa arjessa kemikaalikuormitusta saisi pienillä teoilla vähennettyä, niin tuloksena on varmasti terveemmältä ja paremmalta näyttävä morsian :) Lisäplussana on, että nyt kosmetiikkaostoksistani säästyy rahaa häihin, mikä on erityisen hyvä juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti